By Niko 
Näytön kautta maksamisesta on tulossa suomalaisille kuluttajille yhä tavallisempi osa arkea, ja kehitys alkaa samalla muuttaa sitä, mitä ihmiset odottavat kaikilta digitaalisilta palveluilta. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin 141 miljoonaa etämaksua, mikä oli 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Maksujen kokonaisarvo nousi samalla 6 miljardiin euroon. Luku on erityisen merkittävä siksi, että etämaksujen osuus on jo 27 prosenttia kaikesta Suomessa kortilla maksetusta arvosta. Verkossa ostamisesta, palvelujen tilaamisesta tai rahan siirtämisestä tietokoneen tai sovelluksen kautta on siis tullut selvästi enemmän kuin vain toissijainen vaihtoehto.
Jo joka neljäs kortilla maksettu euro liikkuu etänä
Suomen Pankki luokittelee etämaksuiksi tietokoneella tai mobiililaitteella käynnistetyt maksutapahtumat. Näihin kuuluvat esimerkiksi verkko-ostokset, rahapelipalveluissa kuten Panosta Nettikasino tehdyt maksutapahtumat sekä tietyt korttipohjaiset henkilöiden väliset rahansiirrot. Viime vuosien kehitys osoittaa melko selkeää suuntaa. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä etämaksujen arvo kasvoi 14 prosenttia vuodentakaisesta ja niiden osuus kaikista korttimaksuista nousi 27 prosenttiin.
Pitkän aikavälin vertailu on vieläkin kiinnostavampi, sillä osuus on kasvanut yli kymmenen prosenttiyksikköä vain neljässä vuodessa. Suomalaiset käyttävät edelleen paljon kivijalkakauppoja ja lähimaksamista, mutta yhä useampi maksutapahtuma syntyy suoraan digitaalisen palvelukokemuksen sisällä. Pankeille, kauppiaille ja digitaalisille alustoille tämä tarkoittaa, että maksunäkymästä tulee olennainen osa palvelua ja pienikin kitka voi vaikuttaa suoraan konversioon.
Mobiili kasvattaa osuuttaan maksukokemuksessa
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla mobiilisovelluksilla käynnistettyjen korttimaksujen arvo nousi jo 8,1 miljardiin euroon Suomen keskuspankin tilastojen mukaan. Kehitys on jatkanut vahvistumistaan sitä mukaa, kun sovellukset, digitaaliset lompakot ja integroidut maksujärjestelmät vähentävät maksutapahtuman suorittamiseen tarvittavien vaiheiden määrää.
Myös kuluttajien käyttäytyminen tukee tätä suuntausta. Finance Finlandin huhtikuussa 2026 tekemän kyselyn mukaan 92 prosenttia kuluttajista käyttää lähimaksua vähintään kerran viikossa, kun taas nuoremmat sukupolvet turvautuvat muita useammin suoraan puhelimeen. Myös MobilePay ja Siirto ovat laajasti käytössä suomalaisten keskuudessa, mikä vahvistaa kuvaa markkinasta, jossa rahan hallinta digitaalisten laitteiden kautta on jo täysin arkipäiväistä.
Nopeasta maksamisesta tulee osa itse palvelua
Kun maksaminen helpottuu, myös käyttäjien odotukset muuttuvat. Kuluttaja, joka on tottunut vahvistamaan ostoksen puhelimellaan muutamassa sekunnissa, sietää yhä huonommin pitkiä lomakkeita, siirtymisiä sivulta toiselle tai epäselviä vahvistusvaiheita. Maksaminen ei enää ole vain ostoksen viimeinen muodollisuus, vaan osa yrityksen tarjoamaa kokonaisvaltaista asiakaskokemusta.
Muutos vaikuttaa erityisesti digitaalisiin liiketoimintoihin, joissa välittömyydellä on suuri merkitys, kuten tilauspalveluihin, viihteeseen, verkkokauppaan, liikenteeseen ja erilaisiin palvelualustoihin. Suomi tarjoaa erityisen kehittyneen ympäristön tämän kehityksen tarkasteluun. Jo vuonna 2024 yhteensä 76 prosenttia suomalaisista kuluttajista ilmoitti suosivansa liikkeissä kortteja tai muita käteisettömiä maksutapoja, mikä oli Euroopan keskuspankin mukaan euroalueen korkein osuus.
Pikasiirrot tuovat mukaan uuden kerroksen
Kortit eivät myöskään ole ainoa maksutapa, jossa nopeus kasvaa. Vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla Suomessa tehtiin 79 miljoonaa pikasiirtoa, mikä vastasi 12,3 prosenttia kaikista kyseisen ajanjakson aikana vastaanotetuista tai lähetetyistä tilisiirroista. Käyttö kasvoi sen jälkeen, kun uudet eurooppalaiset velvoitteet alkoivat vaiheittain edellyttää euroalueen pankeilta SEPA-pikasiirtojen vastaanottamista ja lähettämistä.
Tuloksena syntyy infrastruktuuri, jossa rahaa voidaan siirtää ympäri vuorokauden ja saada perille muutamassa sekunnissa aiempaa helpommin. Lokakuusta 2025 lähtien pankkien on lisäksi pitänyt tarjota järjestelmä, jolla maksunsaajan nimi voidaan tarkistaa ennen tiettyjen tilisiirtojen tekemistä. Tavoitteena on vähentää virheitä ja petoksia. Nopeudesta tulee yhä tärkeämpää, mutta turvallisuuden on kehityttävä samaa tahtia, jotta käyttäjien luottamus säilyy.
Suomi siirtyy vaiheeseen, jossa maksamisen pitäisi lähes kadota näkyvistä
Digitaalisten maksujen kehitystä mitataan yleensä miljoonilla maksutapahtumilla, kasvuprosenteilla tai rahamääräisellä volyymilla, mutta ehkä merkittävin muutos on vähemmän näkyvä. Mitä vaivattomammaksi maksaminen muuttuu, sitä vähemmän käyttäjä haluaa itse maksuprosessin vievän huomiota. Paras kokemus on lopulta sellainen, jossa maksutapahtuma tapahtuu nopeasti, vahvistuu selkeästi ja keskeyttää mahdollisimman vähän sitä, mitä käyttäjä oli alun perin tekemässä.
Suomi näyttää etenevän juuri tähän suuntaan. Etämaksaminen jatkaa kasvuaan, mobiilin merkitys lisääntyy ja pikasiirrot lyhentävät odotusaikoja, samalla kun käteisellä on edelleen varajärjestelmän rooli, jota monet kuluttajat arvostavat. Digitaalisille yrityksille johtopäätös on varsin selkeä: kilpailukyky riippuu yhä enemmän myös siitä, kuinka helppoa, nopeaa ja luotettavaa maksaminen on. Kun kuluttaja tottuu tällaiseen vaivattomuuteen, jokainen ylimääräisiä esteitä lisäävä alusta alkaa nopeasti tuntua vanhanaikaisemmalta kuin se todellisuudessa on.